Olen ollut työurani aikana yli 15 vuotta töissä esihenkilönä ja johtajana isoissa suomalaisissa yrityksissä.
Lisäksi olen vajaan 6 vuoden sarjayrittäjyyteni suurimman osan ajasta rekrytoinut satoja ja satoja osaajia asiakkailleni. Haastatellen niihin tehtäviin tuhansia ja tuhansia eri osaajia. Aina asiantuntijoista johtajiin, ja toimitusjohtajiin...
Kuulen todella laajalle verkostoituneena headhunterina usein minkälaisia kokemuksia ihmisillä on rekrytointiprosesseista, sekä myös irtisanomisprosesseista.
Olemme Suomessa juuri nyt poikkeuksellisessa tilanteessa työmarkkinoilla. Talous on laahannut taantumassa pitkään. Ja samalla työpaikkojen määrät ovat vähentyneet, ja työttömyys kasvanut.
Olen miettinyt tätä jo pitkään; Jostain kumman syystä me suomalaiset pidämme myyntityötä ja myyjiä vähiten kiinnostavana ammattina.
Kaksi asiaa mitä itse toivoisin näkevän enemmän tässä työelämän haasteiden ja talouden taantuman ajassa:
Koska, "maailman onnellisimmasta kansasta", on päässyt tulemaan yhteiskunta, joka ei ole tätä menoa kohta enää hyvinvointiyhteiskunta.
Sitä, että meillä Suomessa tehdään edelleen osittain vanhentuneilla, raskailla, ja kalliilla tavoilla headhunting-projekteja, mm:
Olen headhunterina rekrytoinut satoja ja satoja ihmisiä eri toimialoille, erikokoisille yrityksille, aina asiantuntijoista toimitusjohtajiin asti. Näihin tehtäviin olen haastatellut tuhansia, ja tuhansia eri ihmisiä.
Kansantalous | Työntekijöiden määrä julkisella sektorilla on kasvanut pitkään, mutta erityisen paljon viime vuosina. Vuonna 2020 julkisella sektorilla työskenteli 648 900 henkeä, mutta viime vuonna jo 703 800 henkeä. Määrä on kasvanut liki 55 000:lla.
Tämä on pysäyttävä uutinen tänään Helsingin Sanomissa. Suomen valtion talous on ollut alijäämäinen...