Tulevaisuuden parhaimmat rekrytoinnit ratkaisee asenne, ei ansioluettelo

Sanotaan se suoraan: aiempi työkokemus on yliarvostettua.

Aikana, jolloin työelämä muuttuu enemmän kuin koskaan, ja tekoäly sekä automaatio luovat yhtä aikaa uusia mahdollisuuksia ja haastavat vanhat rakenteet, ei mennyt työhistoria ole enää paras mittari tulevaisuuden onnistumiselle. Uudet roolit, markkinat ja liiketoimintamallit syntyvät nopeammin kuin perinteinen kokemus ehtii vanhentua.

Silti liian moni rekrytointipäätös perustuu yhä siihen, mitä ihminen on tehnyt, sen sijaan mitä hän voisi tehdä. Todellisuudessa toimialat, järjestelmät ja tekniikat ovat opittavissa. Sertifikaatteja ja kursseja voi suorittaa.

Mutta asennetta? Intohimoa? Empatiaa? Draivia? Niitä ei voi ostaa, eikä ulkoistaa.

Tulevaisuuden organisaatiot eivät pärjää pelkillä CV:n riveillä. Ne tarvitsevat ihmisiä, jotka ovat valmiita ajattelemaan uudella tavalla, ottamaan vastuuta, epäonnistumaan ja oppimaan nopeasti. Ihmisiä, jotka uskaltavat kysyä, kyseenalaistaa ja nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät ongelmia.

Kun rekrytoin asiakkaille parhaimpia osaajia, etsin ennen kaikkea näitä seitsemää asiaa:

1. Uteliaisuus
Kysyykö hän oikeita kysymyksiä, vai sanooko vain sitä mitä uskoo minun haluavan kuulla?

2. Halu oppia
Miten hän suhtautuu palautteeseen tai tilanteeseen, jossa ei tiedä jotain? Murtuuko vai innostuuko?

3. Sinnikkyys
Kysyn epäonnistumisesta. Ottavatko he vastuun, vai siirtävätkö syyn muualle? Mitä he tekivät seuraavaksi?

4. Rehellisyys
Ovatko vastaukset aitoja, vai liian siloteltuja? Pystyykö henkilö myöntämään keskeneräisyytensä?

5. Vastuunkanto
Ottavatko he omistajuuden sekä onnistumisista että virheistä? Vai katoavatko näkymättömiin, kun jokin menee pieleen?

6. Energia
Ovatko he hereillä ja läsnä, vai vain suorittamassa? Tuntuuko keskustelussa virtaa, kiinnostusta ja aitoa innostusta?

7. Joukkuehenki. Me vai minä
Miten he puhuvat entisistä kollegoistaan, kiitosta vai kritiikkiä? Näkevätkö he yhteispelin arvon vai yksin pärjäämisen?

Taidot voi opettaa. Välittämistä ei.
Siksi panostan aina asenteeseen. Se ratkaisee, nyt ja tulevaisuudessa.